Aamulla satoi. Onneksi loppui ja suunniteltiin MP retkeä lähikyliin. Valittiin Monteriggioni ja San Gimignano. Matkaa noin 40 km suuntaansa.

Otettiin laukut matkaan jotta saataisiin ajokamppeita vähän piiloon ja kevyemmät vehkeet päälle kun kiipeiltäisiin kylien jyrkkiä mukulakivikatuja. Kannatti lähteä. Heti kun päästiin matkaan niin taivas kirkastui ja tuntui että koskaan ei olisi satanutkaan. Lämmöt pyöri jälleen 26:ssa.

Monteriggioni

Navi ohjasi meidät ensin kiltisti Monteriggioniin, joka on linnoitettu pieni kylä, johon ei saa ajaa sisään muurien sisäpuolelle. Jätettiin pyörä parkkiin ja vaihdettiin kevyempiin vehkeisiin ja mentiin tutkimaan. Kylä oli pieni ja tyyliltään samanlainen kuin Siena eli rakennettu 1200 -luvulla mäen päälle ja korkeat muurit ympärille. Näytti siltä että vakituista asutusta ei ole vaan siellä oli vain käsityökauppoja ja pari kahvilaa ja ravintolaa. Jätskit syötiin ja jatkettiin matkaa. Eija osti nimikoidun kokkihatun.

San Gimignano

Seuraava paikka eli San Gimignano taas oli huomattavasti suurempi kaupunki. Sinnekään ei muurien sisäpuolelle päässyt MP:llä joten oli jatkettava jalkaisin. Tuntui että paikka oli kuin Siena pienoiskoossa. Jyrkkiä mukulakivikatuja, keskiaikaisia rakennuksia ja hyvin paljon turisteja. Aikamme tallustelttin, syötiin pitsat ja Eija osti yhden laukun (olisin kuulemma voinut ostaa vaikka kaikki ne laukut).

Takaisin hotellilla

Vaihdettiin ajokamppeet takaisin ja pöräytettiin 40 km matka takaisin Sienaan. Retki oli kiva, mutta mukava oli palata takaisinkin rauhallisen hotellimme turvasatamaan.