Aamu valkeni kuumana ja kosteana. Tänä päivänä noustaan ylös vuorille eli Andorran tullivapaaseen valtioon. Matkaa sinne olisi noin 200 km. Andorra on meille molemmille uusi tuttavuus. Malttamattomina odotimme myös miltä Pyreneiden vuoristo näyttää, kun vihdoin päästään siihen paremmin tutustumaan.

Tie oli odotetusti leveätä mutkittelevaa baanaa, joten matka joutui hyvin.

Montserrat vuoret.

Oltiin sovittu että ensin käydään moikkaamassa Eijan työkaveria Mikaa Bagassa. Hänellä on siellä vapaa-ajan asunto vuorilla (muuten on töissä Barcelonassa).

Baga osoittautui mielenkiintoiseksi paikaksi. Oli hyvä kun meillä oli paikallinen opas mukana niin saatiin paikasta paljon irti ja kuultiin mielenkiintoisia yksityskohtia historiastakin. Entisaikaan Baga on ollut tärkeä kauppakaupunki ja pysähdyspaikka matkalla Pyreneiden toiselle puolelle. Vuorten ylityspaikkojahan ei tunnetusti ole kovin montaa.

Bagassa kyläkierroksella Mikan johdolla.

Baga’n torilla oli myyjiä, jotka myivät samppanjapullon korkkeja keräilijöille. Jotkut saavat kuulemma upotettu parikin sataa tuhatta euroa vanhoihin korkkeihin! Tai oikeastaan niihin merkkeihin korkin päällä.

Juotiin vielä kahvit Bagassa ja jatkettiin matkaa ylöspäin. Andorraan tultiin kahden maissa ja löydettiin hotelli Central Andorra yöpaikaksi. Heti kun majoituttiin alkoi kova rankkasade, joten taas oli tuuria kelien suhteen. Sadetutkaa kun tutkaili niin näkyi  selvästi, että Pyrenit muodostavat sadepilviä, jotka sitten satavat kun saavuttavat vuoriston itäosan.

Andorrassa oli kovasti kaikkea tavaraa tyrkyllä ja ilmeisesti vähän halvempaa kuin muualla (ei kuitenkaan minusta kovin merkittävästi). Eijalle ostettiin muistoksi Andorrasta myös oma Tissot.

Eija sai oman Tissotin.

Iltapalalla Andorra la Vella’ssa

Ilma Andorrasta oli sopivasti hieman viileämpi, koska oltiin noustu jo 1100 m merenpinnasta. Illalla oli sortsikamppeissa jopa vähän vilu ulkoilmaravintolassa istuskellessa.

Huomenna sitten jo vähän pienemmille teille.