Tänään suuntana Naantali ja aurinko paistaa. Jälleen on hyvä paivä olla moottoripyöräilijä. Mutta kun kerran Turussa vielä olin niin ajelin tutkimaan Suomen Joutsenta. Harmi kun eivät ole saaneet sitä kunnostettua purjehduskuntoon.

Kävin vielä Motonetissä josta ostin kevyet neopreenisadehanskat. Niillä ainakin takaisin sen että loppureissulla ei enää sada. Sieltä päräytin Raisioon jututtamaan A-laiturit -firman asiantuntijoita. Sain heiltä monta arvokasta vinkkiä mökkilaiturivirityksiin.

Sitten vihdoin kohti Naantalia. Naantali on lähellä Turkua, joten olin perillä iltapäivällä jo hyvissä ajoin. Olin varannut yöpymisen Asuntohotelli Kaivosta. Se on 1800 -luvulla tehty puutalo jossa omistaja piti majataloa. Sain ihan oman asunnon saman pihapiirin viereisestä rakennuksesta koska oli vähän hiljaisempaa. Ducati sai myös hyvän paikan pihapuskien vierestä.

Seuravaavaksi kaupungille koska alkoi olla jo kova nälkä. Ei kuulemma kannata mennä keskustaan vaan vierasvenesatamaan, joka olikin hieno paikka. Satamalahden rantoja kiersivät laiturit joita reunustivat viehättävät pitsihuvilat, joista oli tehty rantaravintoloita.

Ravintoloiden loppuessa pitkä laituri johtaa Muumimaailmaan. Vaikka lapsenmielinen olenkin jätin sen tällä kertaa väliin. Toisella puolen lahtea on pressan Kultaranta, mutta ei ollut lippua salossa, joten ei kannattanut lähteä moikkaamaan. Laiturilla oli myös jonkun venevälittäjän veneitä myynnissä. Olisi saanut vaikka minkälaisen veneen.

Rannasta alue jatkui puutaloalueena kohti pientä keskustaa. Puutalot poimuilivat hauskasti mäenrinteessä. Talojen vanhoja pihoja oli pienillä kujilla mukava tallustella tirkistelemässä.

Naantali on eläväinen huhtikuusta syyskuuhun, mutta kuulemma talvella aika kuollut. Sen ymmärtää kun turistit ovat poissa ja Naantalissa ei ole asukkaita kuin 19000. Kun kävin keskustassa niin tuli mieleen että ihme kun niinkin paljon. Keskusta oli aika vaatimaton.