![\"Tie](\"https:\/\/petterihyryla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2015\/01\/Espanjan-Pyreneilla.jpg\")
<\/a>Tie kulki Rio Cincaa my\u00f6t\u00e4illen jylhiss\u00e4 vuoristomaisemissa.<\/p><\/div>\n
Kun saavuimme Espanjan ja Ranskan rajalle tie \u00e4kki\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi ja kalliossa oli vain reik\u00e4. Sinne sit\u00e4 pit\u00e4isi kuitenkin tunkeutua eli jatkoimme muutaman kilometrin pituiseen tunneliin. Ei kuitenkaan ihan noin vaan, sill\u00e4 autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6steltiin liikennevaloin.<\/p>\n
Tunnelista pulpahdimme sitten Ranskan puolelle. Maisema muuttui autioksi kiviseksi vuorimaisemaksi. Korkeus oli yli 1700 m. Sielt\u00e4 pudoteltiin kilometriin, jonka j\u00e4lkeen vasta kasvullisuus muuttui vehre\u00e4ksi. Olin lukenut ett\u00e4 Espanjan puolella on kuivaa ja Ranskan puolella vihre\u00e4\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4isi pit\u00e4v\u00e4n paikkansa, mutta vasta kun olet alle kilometriss\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Mutkia piisasi kun laskeuduimme alas laaksoon.<\/p><\/div>\n
Pujottelimme serpentiini\u00e4 pitkin ja k\u00e4vimme breikill\u00e4 pieness\u00e4 pikkukyl\u00e4ss\u00e4 nimelt\u00e4 Arreau. Navi reititti aika mielenkiintoisesti ja autolla olisi ollut jo tiukkaa niill\u00e4 kapeilla poluilla joita Arreau’un ajeltiin. Juotiin kahvit yhdess\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 pikku kahvilassa.<\/p>\n
<\/a>Kahvit joimme serpentiiliajelun p\u00e4\u00e4tteeksi pikkukaupungissa nimelt\u00e4 Arreau.<\/p><\/div>\n
V\u00e4h\u00e4n alkoi kiemurtelu jo v\u00e4sytt\u00e4\u00e4, joten p\u00e4\u00e4timme vaihtaa pikkutiet vaihteeksi isompaan. kerroin naville ett\u00e4 nyt baanalle ja sit\u00e4 pitkin y\u00f6ksi St-Girons’n kaupunkiin. Pienet serpentiinitiet ovat nautinnollisia, mutta hitaasta nopeudesta johtuen vaativat keskittymist\u00e4 kaksi p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja matkatavarat mukana. Py\u00f6r\u00e4n painopiste kun on aika korkealla.<\/p>\n
<\/a>Jylh\u00e4\u00e4 Pyrenien maisemaa Ranskan puolella.<\/p><\/div>\n
Gironsissa oli illalla hiljaista, mutta muuten mukavan tuntuinen keskiaikainen muutaman tuhannen asukkaan pikkukaupunki. Y\u00f6vyimme hotellissa nimelt\u00e4 Eychenne<\/a>. Pieni hotelli, joka yritti olla se parempi hotelli. Saapuessamme oli taas v\u00e4h\u00e4n vaikeuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 paikallisten ruokailurytmiin, kun ruokaa ei ravintoloista saa kuin tiettyin\u00e4 aikoina. Sit\u00e4 aina tuppasi my\u00f6h\u00e4stym\u00e4\u00e4n lounaasta ja sitten ei saa ruokaa kuin vasta illalla. Kun ei ole kokkia paikalla sanovat. Saatiin kuitenkin pikkuravintolan pit\u00e4j\u00e4 taivuteltua ja onnistuttiin saamaan taas vatsat t\u00e4yteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ilma lupaili hienoja ajokelej\u00e4; aurinko paistoi t\u00e4ydelt\u00e4 ter\u00e4lt\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6tila oli kirpe\u00e4 +13. T\u00e4n\u00e4\u00e4n oli aikomus vaihtaa maata ja menn\u00e4 Pyrenien yli Ranskan puolelle. Eli suuntana pohjoinen seuraten Rio Cincaa yl\u00e4virtaan A-138 pitkin. Tie mutkitteli joen mukaan ja noustiin yh\u00e4 … Continue reading