11.8 Kiiruna – Narvik (NO)

Kun ajeltiin hotelliin niin huomattiin että vieressä on edullisen näköinen taikkuravintola. Siispä sinne syömään.

Kun myöhemmin mentiin istumaan iltaa hotellin ravintolaan niin se olikin aika täynnä. . Jotenkin tuli kuitenkin mieleen että homma ei ollut kovin tehokasta, koska pöytiä oli vapaana vaikka ravintolan väitettiin olevan täysi. No ei se meitä hirveästi häirinnyt vaan oli hauskaa jutustella biljardipöydän ympärillä istuskelevien tyyppien kanssa minkälaista on asua Kiirunan tapaisessa kaivoskaupungissa.

Nykyään näyttää olevan muodissa maalata kaikki seinät ja katot mustiksi ja sitten tehokkailla ledellä hoitaa valaistus. Ei ole oikein minun mieleen koska rasittaa silmiä. Mutta kyllä siihenkin tottui kun otti vähän viiniä.

Koska meillä oli runsaasti aikaa, mnetiin aamulla hotellin kuntosalille. Narvik’iin oli nimittäin aika lyhyt matka eikä siksi ollut syytä pitää turhaa kiirettä. Enpä ole ennen nähnyt niin hyvin varustettua kuntosalia hotellissa. Olisikohan niin että kun keskustaa siirretään niin hotelli oli ostanut kolmen kuntosalin laitteet, koska niin paljon vehkeitä oli. Kuitenkin itse tila kellarissa oli lokeroinen ja aika ahdas mikä vähän laski pisteitä.

Sitten ei kun keula kohti Narvikkia. Vähän pyörähdettiin kuitenkin Kiirunan ympäri ensin. Uusi keskusta oli vielä kesken, mutta siitä tulee hieno ja moderni (jos sellaisesta tykkää). Vanhaa keskustaa olialettu purkaa ja osa taloista oli jo tyhjillään. Projekti on massiivinen kun koko kaupungin keskusta siirretään. Olisi myös voinut mennä kaivoskierrokselle, mutta siirtyminen sata metriä maan alle ei oikein jaksanut innostaa.

Vuoren rinteillä roikkuvat pilvet olivat vaikuttavan näköisiä.
Maisema yhdisti hienosti maan vihreät värit taustalla sinertäviin vuoriin.

Koko matkan sateli Norjaan rajalle asti. Maisemat olivat vaikuttavia, jylhiä ja karuja. P yritti ottaa kuvia talteen sen minkä sateelta onnistui. Norjan rajalla maisema vähän muuttui. Ei ollut enää puita vaan pieniä lampia ja jokunen mökki rinteessä. Sadekin loppui.

Koskia riitti matkan varrella.
Norjan rajalla oli mökkejä sumuisessa ympäristössä.

Kolmen maissa tultiin hotellille, joka oli buukattu Scandik Narvik‘sta. Vähän fiiliksiä vei kun pitkän reissun jälkeen ei saanut sitä perinteistä kaljaa aulabaarista. Limpparia vain. Käskivät marssia ulos etsimään toista olutpaikkaa. Ai ai nyt putoaa pisteet hotelliarvostelusta.

Aperol Spritz Narvikin hotellin yläbaarissa.

Leave a Reply