Ajettu reitti ja analyysi

ReittiSaksassa-2009

Karkeasti 1700 km.

Reitti kulki läpi pohjois- ja keskisaksan. Osin pienempiä teitä mutta myös autobahnoja pitkin.

Matkalla tuli huomattua sekä Monsterin hyvät että huonot puolet. Teho riitti hyvin sekä myös tilat kahdelle matkatavaroin. Ajo pienemmillä teillä oli mukavaa, mutta moottoritienopeudet eivät sitten enää olleetkaan. Rekkojen tuulenpuuskat heittelevät kevyttä pyörää paljon ja piti todella keskittyä että homma tuntui turvalliselta. Voi olla että oli myös kokemuksen puutetta. Kuitenkin homma päätyi siihen että oli mukavampi ajella ns. rekkakaistaa kuin toistasataa niistä ohi. Huomasin että ei taida tämä olla kuitenkaan mikään oikea matkapyörä. Herkkä ja ketterä sekä kivat äänet mutta maantiellä ei kovin leppoisa ajella.

14.8 Cuxhafen-Travemunde

Sitten olikin jo aika suunnistaa takaisin kohti Travemündeä ja lauttarantaa. Päätettiin ohjata reitti Elbe-joen yli ja koukata pohjoisen kautta perille. Pikku lautta vei joen yli ja kesti jonkun kymmenen minuuttia. Kun tuli aika ajaa pois lautalta, moottori ei käynnistynytkään. Akussa ei ollut virtaa. Huomasin että Navi oli jäänyt päälle ja syönyt akusta kaiken virran. Eihän se nyt noin paljon pidä viedä (akku osoittautui myöhemmin sekundaksi). Eija työnsi pyörän pois lautalta. Otin navin irti telineestä ja sen verran oli enemmän virtaa sitten tarjolla että kone hyrähti käyntiin. Pitää näemmä muistaa irroittaa navi heti kun pysähtyy koska se on kytketty suoraan akkuun.

Illalla ajeltiin satamaan hyvissä ajoin ja loppumatka olikin sitten jo tuttua laivassa istuskelemista. Pari yötä lautalla ja sitten ajo kotiin.

13.8 Osnabruck-Cuxhafen

Osnabrukista suunnistettiin kohti pohjoista ja Cuxhafenia pohjanmeren rannalla. Matkalla käytiin vähän ihmettelemässä pohjanmeren rantaa. Korkea rantatöyräs siellä oli hiekkarannan edessä ja kova tuuli kävi.

Pienen matkaa ajeltiin ilman navia kartan avulla, mutta yhdessä todettiin että kovin työlästä on kun joka risteyksessä pitää pysähdellä ja katsoa mihin pitää suunnistaa. Meneehän se päätiellä mutta ei noilla sivuteilla. Pitkän päivän jälkeen tultiin perille Cuxhafeniin joka osoittautui ihan kivaksi satamakaupungiksi.

12.8 Tonenburg-Osnabruck

Aamulla päätettiin ajella kohti etelää joen vartta pitkin ja käydä katsomassa Kasselissa Hercules patsas, joka oli korkean mäen päällä. Hieno oli ja hyvät näkymat kaupunkiin. Sieltä sitten mentiin Osnabrück’iin, jossa majoituttiin ihan perushotelliin nimeltä Hotel Westerman.

Koska hotelli oli pienen kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista, testattiin navin suunnistustaitoja ja hyvin se siihenkin sopi. Aika hiljainen oli vanha kaupunki. Ruokaa sentään saatiin.

11.8 Harz-Tonenburg

Aamulla huomattiin että navi oli tehnyt temput ja ei suostunut toimimaan. Sehän oli TomTomin halvin autonavi johon vedettiin muovipussi päälle jos satoi. Olisi vaatinut jonkun sortin buuttauksen, mutta kun akkua ei saanut irti niin jumissa oli. Lähdettiin kuitenkin matkaan tutkimaan Harz-vuoristoa lisää. Pysähdyttiin sitten kahville matkan varrella ja sieltä löytyi yksi paikallinen jolta lainattiin ruuvaria, mutta ei saatu laitetta henkiin. Hän sanoi sitten että paras vehje on Becker, joka on kuulemma navien Rolls. Koska navi oli osoittautunut ihan ehdottomaksi laitteeksi päätettiin suunnistaa takaisin Harzin yli Goslariin jossa pitäisi olla isoja elektroniikkamyymälöitä. Löytyihän sopiva ja ostettiin vedenpitävä Beckerin Crocodile -navi. Se sitten telineellä kiinni ohjaustankoon ja piuhat akkuun (onneksi oli innokkaita avustajia myymälästä).

Vähän siinä aikaa tuhrautui joten muutettiin suunnitelmaa eikä ajettukaan Baderdorniin vaan päätettiin mennä Höxteriin jossa oli kuuluisa Biker hotelli nimeltään Tonenburg. Vähän oli hankala ensin löytää kun oli päätien varrella ja osoite vähän epämääräinen, mutta kyllä kannatti mennä. Vanha linnamainen rakennus joen varrella, paljon moottoripyöräilijöitä sekä kiva terassi istuskella.

10.8 Celle-Harz

Sitten vain suunta kohti Harzvuoristoa, joka sijaitsee kätevästi keskellä Saksaa ja antaa jo melko alppimaisen tunnelman. Olin valmiiksi pyytänyt lähettämään materiaalia alueesta, joten meillä oli käytössä Harzin parhaat moottoriepyörätiet kartta. Tultiin alueen pohjoisosaan ja ajeltiin metsäisiä vuoristoserpentiinejä kohti yöpymishotellia. Ilma oli vähän kostea mutta ei muistaakseni satanut.

Olin jostakin selvittänyt että englantilainen pariskunta ylläpitää pientä pensionaattia juuri motoristeille. Yöpyminen oli halpa ja päästiin muiden motoristien myötä aitoon moottoripyöräretki tunnelmaan. Paikka oli Pension Roseneck Bad Lauterbergissä. Ihan kiva pikku paikka, jossa oli iso säilytystila mopoille. Eijaa vähän harmitti kun tultiin sen verran myöhään että kaupat olivat jo kiinni kun olisi ollut paljon kivoja butiikkeja tutkia. Illalla tuli kaksi ruotsalaista pyörää lisää ja sanoivat tulleen lähes yhtä soittoa perille. Silmistä kyllä näki että lepo oli tarpeen. Ei varmaan ihan turvallista ajaa noi väsyksiin.

9.8 Lyypekki-Celle

Aamulla pakkailtiin tavarat pyörään kiinni ja lähdettiin matkaan. Pyörän sai turvallisesti piiloon pikkuhotellin autotalliin (vaikka olisihan tuo hyvin voinut olla ulkosallakin kun vaikutti aika turvalliselta). Ajeltiin moottoriteitä vältellen kohti Celleä joka oli seuraava määränpää. Celle oli jossakin arvioitu Saksan kauneimmaksi kaupungiksi (varmaan omasta mielestään), joten se oli valittu kohteeksi. Kiva se olikin; joki virtaa läpi kaupungin, hieno puisto sekä paljon vanhoja taloja (niitä valkoseinäisiä jossa on tumma puuristikkorunko näkyvissä). Hotelli valittiin/muutettiin paikan päällä. Ei muista nimeä.