13.6 Käkövesi-Imatra

Illalla sain hernekeitot keitettyä ja letut paistettua. Letut Trangialla valmiista jauhoista oli uusi kokemus. Hyviä olivat mutta vähän enemmän pannukakkumaisia kuin rapeita pitsireunaisia kuten muurikalla saa. Myös aurinko tuli esiin joten ilta oli oikein nautinnollinen. Vähän hyttysiä tosin oli liikaa, mutta kun viritin grillipaikkaan tulet niin pysyivät loitolla.

Letun paistossa.

Letun paistossa.

Teltassa yöpyessä on sikäli jännää että on aivan luonnon keskellä. Kuuluu jokainen pikkulintujen kahakka ja (erityisesti) rannan joutsenten välienselvittely. Uni tuli kuitenkin hyvin ja heräsin  normaaliin aikaan eli klo 6.30. Puurot tulelle ja aamiainen kehiin.

Aamunäkymä klo 6.35.

Aamunäkymä klo 6.35.

Kun sitten kaikki hommat olivat selvät niin kiirettä pitämättä olin lähdössä vasta klo 10.00 eteenpäin. Mihinkä sitä kiire olisi kun ei ole hätä. Seuraava kohde oli Kerman kanava ja Valamon luostari.

Mukava maalaistie ajella, mutta kuitenkin sen verran suora että piti taas pistää Hectoria soimaan . Teemaan sopi tällä kertaa; “salkkumiehet nurkissamme häärii – asfalttiprinssi mä oon”. Taas matka maistui.

Kerman kanava on nätti paikka. Kiva pikku sulku ja vieressä pari koskea. Tuntui että vesi on  korkealla. Kaikissa koskissa kävi nimittäin aika tohina. Koskien välissä oli myös tanssilava. Kyltissä luki “Tähtivierailijat takaavat tunnelman”. Vaikka minä olin paikalla niin aika hiljaista oli, siispä eteenpäin.

Valamon luostari.

Valamon luostari.

Heinäveden kylä vilahti matkalla ja noin yhden aikaan olin perillä Valamossa. Eläväisen tuntuinen paikka ja paljon isompi kuin olin olettanut.

Lounaalla huomasin että pöydässä oli ihmisillä joku kurssikyltti rinnassa. Kyselin mistä väki oli kotoisin. Olivat kolmen päivän laulukurssilla. Kurssin nimi oli laulua kaikille jotka eivät osaa laulaa. Olivat laulaneet mm. Ukko Nooaa. Mieslaulajille olisi ollut kuulemma käyttöä. Varmasti mukava kurssitella näin kauniissa paikassa luonnonhelmassa.

Valamossa oli menossa myös rippikoululeiri. Asian vahvistukseksi ravintolassa ruokaillut nuoriso nousi seisomaan ja piti meille laulukonsertin. Totesin että aika vaikean kuuloisia nuo ortodoksivirret.

Varistaipaleen kanavasulut. On noissa kiipeämistä.

Varistaipaleen kanavasulut. On noissa kiipeämistä.

Kävin myös lähellä olevassa  Lintulan luostarissa johon reitti meni Varistaipaleen sulkujen kautta . Se on vähän modernimman näköinen kuin Valamo. Menikö se niin että Valamo on munkkiluostari ja Lintula nunnaluostari? Munkit tekivät kuitenkin kerran vuodessa vaelluksen Valamosta Lintulaan. Hyvä kun edes kerran vuodessa.

Sitten kohti länttä ja Motoparkkia. Hieman ropsautti vettä matkalla mutta en antanut sen häiritä koska etäämpänä oli melko kirkasta. Ajattelin että kohta olisi tauon paikka ja suuntasin Varkauden ABC:lle kahville.

Siinä kahvitellessa tarkistin sään ja huomasin että ennuste ei valitettavasti ollut muuttunut vaan lupasi seuraavaksi päiväksi sadetta ja vielä melko runsaasti. Mietin että taitaa ajo-ohjelma mennä uusiksi (käyttääkseni paperiteollisuuden termejä). Ei ollut mitään mieltä mennä moottoriradalle jos sataa. Siispä tekstasin Eijalle että jää reissu lyhyeksi ja pistää saunan lämpiämään. Ja sitten keula kohti Imatraa.

Perillä olin hyvissä ajoin ennen sauna- aikaa, mutta takapuoli vähän hellänä. Se ilmoitti vain että vähempikin kilsamäärä yhteen soittoon olisi riittänyt. Harjoituksen puutetta vissiin.

Eli sellainen reissu tällä kertaa.

12.6 Imatra-Käkövesi

Ja niin se aamu koitti ja pitkään suunniteltu reissu oli edessä. Ja tietysti satoi. No sadetutka onneksi ennusti että sade lakkaa klo 11 ja sataisi enemmänkin  etelässä.

Starttasin klo 9.20 kohti Puumalaa sadehaalari päällä. Haalari ei ole hirmu hauska asu, mutta viileällä kelillä menettelee. Eikä ollutkaan yhtään kylmä vaikka lämpötila oli 11-12. Puumalassa odottelin kahvikupposen edessä kaikessa rauhassa kunnes näytti melko kuivalta.

Lähtiessä tapasin parkkipaikalla Määttäsen Sepon joka ihmetteli miksi olen teltan kanssa reissussa. No sain taas selittää että hienolla ilmalla telttailu luonnonhelmassa on mukavampaa kuin hotellista. No toivottavasti ilmat eivät petä.

Sitten kohti Sulkavaa ja Savonlinnaa. Muutama pisara tuli matkalla mutta ei kastellut tietä eikä kuskia. Tie oli taas kertaalleen nautinnollinen ja naatiskelin mutkista ja V4 -koneen tehokkaasta murinasta. Kyllä nyt kelpaa.

Kun tulin suuremmalle tiellä ei pelkkä koneen murina enää riittänyt ja niinpä pistin Garminista soimaan Hectoria. Fiilinkiin sopi hyvin “Suomi-Neito – American Pie” -piisi; “…siunattu on ruumiisi tuo…”. Kyllä Suomi on kaunista ajella ja etenkin moottoripyörällä.

Majakassa oli hyvää Lindströmin pihviä.

Majakassa oli hyvää Lindströmin pihviä.

Savonlinnassa pyöräytin Ravintola Majakan eteen ja söin Lindströmin pihvin. Vähän epäilin valintaa, mutta sitten ihmettelin että miten näin tavallinen ruoka voi olla näin hyvää. Majakka ei taaskaan pettänyt.

Enonkosken yli johtaa hieno kivisilta.

Enonkosken yli johtaa hieno kivisilta.

Seuraavaksi ajoin Enonkoskelle. Keskellä kylää kosken vieressä oli pieni museokahvila jota äiti ja poika pitivät. He ehdottivat että aja Käkövedelle. Siellä on hyvä kuiva kangaspaikka telttailla. Siispä suunnistin sinne.

Upea paikka. Vähän tunnelma kärsi pienestä sadekuurosta ja sen jälkeisistä itikoista. Mutta aivan upea paikka ja voittaa varmasti kuusi nolla perushotellin. Nyt seuraavaksi kokkailemaan Trangialla hernekeittoa ja lettuja jälkiruuaksi. Ja sitä punaviiniä.

Hernekeitto maistui luonnonkauniilla paikalla.

Hernekeitto maistui luonnonkauniilla paikalla.

Kiva tuossa on maisemista nauttia.

Kiva tuossa on maisemista nauttia.

Oli oikein rauhoittavaa loikoilla teltassa ja kuunnella tyynessä ilmassa lintujen ääniä. Oli jopa joutsenia ja niillä oli ilmeisesti perheriita menossa.

Matkasuunnitelma

Yhden miehen pidennetty viikonloppureissu 12-14.6. Perjantaina aamupäivällä matkaan ja suuntana pohjoinen :-).Reittisuunnitelma

Ensin Puumalaan kahville. Sieltä sitten minusta Suomen hauskinta mutkatietä Sulkavalle. Tie on sopivan mutkainen eikä kurveissakaan ole hiekkaa. Nopeusrajoitus on kahdeksankymppiä mikä omalle matkavauhdille riittää hyvin. Elukoita pitää vain varoa. Sulkavalta edelleen Savonlinnaan.

Savonlinnassa lounastauko ja sieltä Enonkoskelle. Ihan muuten vaan kun en muista oonko käyny. Enonkosken jälkeen pitäisi sitten alkaa miettiä missä yöpyä. Suunnitelmana on nimittäin testata uutta Hilleberg Anjan 2 -telttaa ja vielä jossakin leirintäalueiden ulkopuolella. Yksi paikka voisi olla Kirkkoranta tai sitten Kerman kanavan lähettyvillä joku vähän piilossa oleva paikka.

Siellä sitten Trangia esiin ja kokkailemaan. Saa nähdä saanko aikaan mitään syötäväksi kelpaavaa, mutta kaikenlaisia purkkeja ja pusseja on varattu.

Aamulla kohti Valamon luostaria kun ei ole tullut sielläkään käytyä. Sen tarkemmin en ole päiväohjelmaa miettinyt mutta illaksi pitäisi suunnata Motoparkin radalle. Perillä taas telttaan ja kokkailemaan. Seuraavana päivä ajelemaan radalle ja kun alkaa kyllästyttämään niin sitten Juvan ja Puumalan kautta kotiin.