Sitten oli ohjelmassa siirtyminen itse Lofoottien saariryhmän puolelle. Matkalla oli noin sata siltaa ja tunnelia. Kerran mentiin vuonon alikin. Linnuntietä olisi päässyt nopsaan mutta aikaa kului kun piti kierrellä vuonoja ja saaria rantoja pitkin. Riippusillat olivat komeita. Sadekuuroja tuli tämän tästä. Maisemat olivat kuitenkin niin hienot ettei matka tahtonut joutua ollenkaan kun piti välillä pysähtyä kuvailemaan.

Hotelli oli varattu vuonna 2021 valmistuneesta Thon Hotels Svolvær’sta.

Lounas meni vähän myöhäiseksi kun ei oikein löytynyt sopivaa paikkaa matkan varrelta. Perillä kuitenkin saatiin lounasta läheisen hotellin terassilta, joka kuittasi viiveen oikein mukavasti. Pöytä oli Svolvarin satamalaiturilta, joten näköalat olivat kohdallaan.

Lounaan jälkeen jututettiin ravintolan slovakialaisia tarjoilijoita ja kyseltiin hyviä biitsejä. Seuraavaksi päiväksi lupasi nimittäin oikein hyviä ilmoja. Sanoivat että lähellä on saari nimeltä Skrova, jossa on ihan Tahiti -fiilikset. Paikka vaikutti kuitenkin vähän hankalalta koska lauttoja kulki harvakseen ja siellä olisi pitänyt olla koko päivä. Henningsværiin mennessä matkan varrella on myös yksi lupaavan tuntuinen paikka nimeltä “Silsanden”, joten ehkä suuntaamme sitten sinne.

Illalla bongattiin hotellin vierestä yksi ihan karsean kokoinen purjevene. Pituutta oli 38 metriä ja leveyttäkin yli 8 metriä. Oli mallia 2008 ja vaihtanut omistajaa joku vuosi sitten 6,9 miljoonalla eurolla. Ulkonäöstä ja tiikeistä päätellen siihen on tehty ihan taydellinen remontti, sillä alkuperäinen runko on ollut tummansininen.