Hyvin nukutti teurastamossa. Ei ollut kaikki varusteet kuivuneet yön, mutta onneksi huoneesta löytyi fööni. Ohjelmassa oli saaristoreitin ajo joka oli pitkään ollut todo -listalla. Matkalla oli kuitenkin ennen sitä muutama ennen käymätön paikka.

Ensin suunnistin Raumaan. Raumalaisilla ja Porilaisilla on kuulemma vääntöä kumpi on parempi paikka. Minusta se on Rauma. Suurin osa pisteistä menee vanhalla kaupungille. Vähän saman tyyppinen kuin Porvoo, mutta kooltaan moninkertainen. Tosin Porvoossa on jokiranta joka on hieno…

Sitten seuraavaksi Uuteenkaupunkiin. Siellä on hieno venesatama jokivarressa. Ei uskoisi 15000 asukkaan kaupungiksi. Tuntuu siltä että mitä etelämmäs liikun sitä elävämmäksi kaupungit muuttuvat.

Sitten saaristoon ja sinne rengasreitille. Ajelin mukavaa mutkaista tietä Kustaviin ja siellä lauttarantaan. Sitten alkoi sataa vettä. Ei ollut kivaa kun tarkoitus oli nautiskella maisemista eikä kyhjöttää lauttarannan sadekatoksissa. Kun lisäksi kello oli lipsahtanut jo neljään ajattelinkin katsella yöpaikkaa.

Lähellä oli hieno Peterzens venesatama täynnä vierasveneitä, mutta se oli täynnä.

Sitten löysinkin edullisen aittamajoituksen Tamminiemen lomamökeistä. Mukava maalaistalo, jossa isoon piharakennukseen oli tehty vierashuoneita.

Sateen lakattua kävin 10 km päästä ostamassa Kustavin K-marketista vähän ruokatarvikkeita ja paistelin makkaraa maalaistalon pihalla. Aika kului mukavasti Turkulaisen pyöräilijäpariskunnan kanssa tarinoidessa..

Aamulla oli pilvistä mutta ei satanut. Mökki oli melko kaukana vessarakennuksesta, jonka ikäväkseni huomasin kun kipristelin päästäkseni sinne ennen puuron keittoa.

Keittelin sitten sumpit ja puurot mökissä ja aloin suunnitella seuraavaa yöpaikkaa. Navi vähän kukutteli mutta sain vihdoin syötettyä siihen reitin joka kierteli pitkin meren rantoja ja määränpäänä Pori. Jospa sieltä löytyisi ratkaisu sadehanskaongelmaan olihan se vähän suurempi kaupunki. Olin nimittäin ottanut vahingossa mukaan yhden Eijan sadehanskan ja nyt minulla oli kaksi oikean käden hanskaa, joista toinen oli aivan liian pieni.

Lounaalla kävin Merikarvian satamassa (nakkikeittoa). Ei ollut sielläkään kovin isoja veneitä, mutta sentään jokunen kalavene.

Tie oli aika hiljainen kun pöristelin pitkin metsäistä maalaismaisemaa. Sitten huomasin että tuossahan on Yyteri. Nokka sitä kohti.

Kävin pyörähtämässä Yyterin leirintäalueen portilla. Siellä oli joku vastaanottokomitea ja näköjään Honda Gold Wing -motoristien kokoontuminen. Vähän ihmettelivät silmät pyöreina että mikäs tuo on joten käänsin pyörän ympäri. Kävin kuitenkin motoristikuteissa vähän tallomassa Yyterihotellin edustan hiekkarannalla .

Kyllä siellä hiekkaa riittää ja ilmakin oli aurinkoinen.

Sitten kohti Porin keskustaa.

Tien päässä oli tosi musta pilvi ja ajoin suoraan sitä kohti. Matkaa ei ollut kuin parikymmentä minuuttia joten ajattelin että jos sataa niin ei se nyt enää haittaa. No sittenhän se sade alkoi. Sade oli oikein päässyt Iltasanomien sivuille otsikolla “Ukkonen moukaroi Poria. Hurja sadekertymä tunnissa, autot jumissa tulvivissa alikulkutunneleissa”. Vettä tuli 35 milliä tunnissa, joten kastuin aika hyvin ennenkuin pääsin perille.

Majoituksen olin varannut onneksi valmiiksi Hostel Riveristä. Osoittautui mukavaksi paikaksi. Oli vielä 90-luvun alkuun asti ollut teurastamon konttorina. Tiloja oli pyritty säilyttämään alkuperäisenä, joka näkyi esim. huoneiden nimissä. Minä sain piharakennuksesta ihan oman remontoidun yksiön jossa oli täydellinen keittiö ja suihkutilat. Aika hyvin viidelläkymmenellä ekellä.

Vähän vilutti teltassa ja heräilin aika ajoin joten ajattelin ottaa amusella hieman kuvia koska maisema oli sadunomaisen sumuinen.

Aamulla nukuin pitkään jotta teltan päällinen olisi kuiva pakattavaksi eikä univelkaa jäisi. Oli mukava heräillä ja huomata että taas oli hieno päivä tulossa. Puurot tulille, kamat kasaan ja menoksi.

Suunnistin ensimmäiseksi Tuurin kyläkauppaan joka oli sopivasti matka varrella kun olin valinnut seuraavaksi yöpaikaksi Kristiinankaupungin.

Siinä kun ajelin niin tuli mieleen että on Suomessa paljon metsää ja korpea. Sama tunne oli ollut myös ajettaessani kohti Jyväskylää. Oli tunne että eihän täällä asu ketään. No tulin kumminkin sitten Tuuriin. Paikka olikin sitten jotain ihan muuta kuin olin olettanut.

Ajattelin että sitä voisi verrata johonkin etelän ostoskeskukseen. Ei, se oli pikemminkin paikka jossa olisi pitänyt olla koko päivä. Alueella kulki jopa juna joka esitteli alueen eri toimintoja. Ulkonäkö oli selvästi kopioitu Las Vegasista pylväineen, kultauksineen ja patsaineen.

Aikansa jaksoin ihmetellä ja sitten tökin naviin kohteeksi Kristiinankaupungin. Matkalla alkoi sataa joten pysähdyin ja kaivoin esiin sadehaalarin. No olin sitten ottanut sadehanskoiksi mukaan toisen Eijan hanskan ja toisen oman. Hoh, hoijaa pitää jotakin keksiä tai sitten luottaa ettei sada. Ei taida uskaltaa.

Kristiinankaupunki oli mielenkiintoinen. Iso vanha puutaloa-alue, mutta itse kaupunki jotenkin taantuneen ja vaisun oloinen. Ravintoloita ei ollut juuri ollenkaan sekä venesatamassa ei ollut yhtään yli kuusi metristä venettä vaikka oltiin merenrantakaupungissa. Oli siellä iso laivasatamakin, mutta aivan autio ja tyhjä sekä rakennuksen hylättyjä ja lahoja. Parasta kaupungissa oli hieno uimaranta, jonka kyljessä oli kaunis ja hyvin hoidettu camping -alue. Sieltä löysin sievän ja hyvin varustellun pikkumökin neljällä kympillä.

Nyt minulla on oma hiekkaranta, jossa on uimalaituri hyppytornilla. Niin ja miljoona Kanadanhanhea, jotka tosin on onnistuneesti aidattu alueen ulkopuolelle. Saa nähdä jos vaikka menisi aamu-uinnille.

Tiistaiaamuna pääsin matkaan kello kympiltä. Ilma oli aurinkoinen mutta hieman kolea lämpöjen pyöriessä neljässätoista. Niinpä jo Ruokolahdella pistin pari kerrosta lisää nahkapuvun alle. Mukava startata reissu auringonpaisteessa ja ilmassa oli hienon moottoripyöräreissun tuntua.

Mukava vaihteeksi pyöriä ihan Suomen maassa vaikka eihän se ihan niin hienoa ole kuin ulkomailla. Saa nähdä miltä tuntuu ajella kun pääse päästelemään niin vapaasti kuin etelän maissa.

Mikkelissä pysähdyin Kenkäverossa lounaalle ja pyörähdin vielä jututtamassa Mikkelin hitsaustekniikan tyyppejä. Ne kun tekevät siellä alumiinisia venetelakoita joka olisi hyvä mökkirannassa. Sitten vain naviin kohteeksi Jyväskylä sekä mieluummin sitä pienempää tietä kuin päätietä.

Jyväskylässä satuin ajamaan suoraan kävelykadun päähän. On siellä ainakin riittävästi kaljakuppiloita. Ne eivät kuitenkaan houkutelleet reissaajaa riittävästi vaan merkkasin kohteeksi Metsäranta Campingin, jossa ajattelin viettää yön joko teltassa tai aitassa. Päädyin telttavaihtoehtoon koska ilma ja paikka oli niin hieno.

Tällä kertaa ajattelin tehdä reissun ihan kotosuomessa. Länsirannikko ja saaristoreitti on näkemättä, joten jos kävisi katsomassa millaista on siellä. Ensin ajattelin käydä myös Kalajoella mutta sain vinkin että Kristiinankaupungin yläpuolella tiet ovat melko tylsiä ajella.

Reissu alkaisi joskus 5-6.8 ja ajelisin 1-2 viikkoa. Katsotaan miten matkanteko maistuu. Teltan ajattelin ottaa mukaan. Tämänkertainen reissu on ilman Eijaa joka kesäloman loputtua menee töihin. Kilometrejä tullee 1500-1700.