11.6 Motopark-Imatra

Juvan leirintäalueelta löytyi hyvä telttapaikka, vaikka itse alue ei olekkaan niin hieno kuin Sysmässä. Hintakin oli kympin suurempi. Kuitenkin myös täällä pääsi hyvin uimaan.

Olin Pieksämäeltä ostanut iltamakkarat ja aamupalat. Alueelta löytyi grillipaikka jossa joku työporukka oli jo sytyttänyt leiritulet. Siellä sitten illalla turistiin ja paisteltiin makkaroita.

Klo 03.20 järven peitti usva.
Tasaisella nurmella oli mukava keitellä aamupuurot aamu-uinnin jälkeen.

Aamulla pakkasin teltan kasaan ja suunnistin Motoparkkiin. Nostin pyörän keskituelle ja riisuin sen laukuista ja muista matkakamppeista. Otin myöskin peilit irti lainaamallani kuusiokoloavaimella. Radalla pitää peilit joko teipata tai sitten ottaa kokonaan irti ja olen todennut irroittamisen helpommaksi.

Ducati riisuttuna rata-ajoa varten

Sitten radalle. Sain pyöriä siellä ihan yksinäni sillä muut ajajat olivat tulossa vasta myöhemmin. Puoli tuntia riitti yhteen ajosessioon oikein hyvin ja pääsin taas kaarreajon makuun. Pääsuora on sen verran möykkyinen että mitään hirmu nopeuksia ei siinä tehnyt mieli ajella.

Olin ainut radalla, joten julistin itseni kilpailun voittajaksi.

Sitten suunta kohti kotia. Kävin kuitenkin ensin Juvalla Vehmaan kartanon teehuoneessa. Hieno paikka ja aukesi virallisesti remontin jälkeen vasta seuraavana päivänä, mutta pääsin kuitenkin sisälle vähän ennakkoon ihmettelemään. Sinne voisi Eijan kanssa mennä käymään joku päivä.

Reitti kotiin vei pitkin sitä kuuluisaa Sulkavan ja Puumalan mutkatietä. Olipa taas mukava ajella!

10.6 Sysmä-Motopark

Hyvin nukutti teltassa. Käänsin illalla teltan kaikkine tavaroineen toisin päin koska ranta vietti hieman veteen päin. Olen kyllästynyt nukkumaan teltassa “väärin päin” koska teltta oli vähän matalampi toisesta päästä ja poistuminen hankalampaa. Oli mukava pulahtaa aamu-uinnilla kun muu porukka ei ollut vielä oikein heräillyt.

Suunnittelin ajoreitin pikkuteitä pitkin Jyväskylään hienoja Päijänteen itäpuolen rantateitä pitkin. Sieltä sitten Suonenjoelle, Juankoskelle ja edelleen johonkin itäsuomeen vaikka Värtsilään. Taitaa tosin olla vähän liian pitkä reitti joten katsotaan nyt.

Oli niin idyllinen näkymä joten oli pakko pysähtyä kuvaamaan. Hevoset tosin eivät ymmärtäneet poseerata vaan läksivät heti lönkyttelemään pois kun minä asettauduin kuvaamaan.

Upeat olivat maisemat ja sää hieno. Lämmöt pyörivät jossain 20-23 asteessa. Matkalle sattui vaikuttava silta jonka malli oli varmaan kopsattu San Franciscon Golden Gate -sillasta.

Jyväskylän eteläpuolella on Kärkistensalmen silta, joka muistuttaa Golden Gate -siltaa.

Jyväskylässä kävin yhdessä taikkuravintolassa lounaalla ja naapurista ostamassa kännykkaan uuden latausjohdon. Sitten jatkoin matkaa ylöspäin Konneveden kautta kohti Suonenjokea.

Pysähdyin kuitenkin Laukaalla ja menin venesatamaan kahville. Oli sopiva paikka suunnitella reittiä tarkemmin. Tuumasin että ei taida huvittaakaan ajaa enää ylemmäs vaan menen katsomaan josko voisin ajaa muutaman kierroksen Virtasalmen Motoparkissa. Siellä olisi hienoa päästellä ja purkaa ajohaluja. Siispä käännyin takaisin ja suuntasin kohti Pieksämäkeä. Ostin sieltä marketista vähän evästä iltaa ja aamupalaa varten.

Matkalla kävin Lievestuoreessa kun en ole aiemmin käynyt. Ei ollut kummoinen paikka. Sitä kuuluisaa lipeälampea en enää nähnyt, mutta oli siellä sentään Irwinin laulusta kuuluisaksi tullut Lievestuoreen Liisan tie.

Aikani huristeltuani saavuin Virtasalmelle. Kävin radalla ja sain sovittua että voin seuraavana aamuna ajaa muutaman kierroksen ja eivätkä veloittaisi kuin 10 euroa.

Motoparkin leirintäalue ei ole näemmä käytössä kuin isompiin tilaisuuksiin, joten ajelin Juvan leirintäalueelle josta olisi hyvä pöristellä aamulla radalle.

9.6 Imatra-Sysmä

Aamulla kympiltä pääsin starttaamaan. Iso makuupussi vei toisesta sivulaukusta suurimman tilan, mutta eihän se haittaa kun yksinään reissaa ja tilaa on. Vähän kostean oloinen keli mutta oli luvannut kirkastuvaa.

Pyyhkäisin Lappeenrannan ohi ja koukkasin Savitaipaleen suuntaan tarkoituksena ajaa mukavia pikkuteitä Tuohikotin ja Vierumäen kautta Lahden tietämille. Koko ajan niskassa roikkui sumupilvi joka ei kastellut, mutta tiivistyi kuitenkin visiiriin, jota piti pyyhkiä tämän tästä. Hieman kylmäsikin ja matkalla piti lisätä kamppeita. Ajonautinto vähän kärsi, mutta onneksi ei tarvinnut sentään sadehaalaria kaivaa esille.

Paras tienpätkä alkoi Tuohikotista. Oikein kunnon maalaismaisemaa, jota oli ilo päästellä.

Hienoa maalaismaisemaa riitti kilometri toisensa jälkeen.

Tuumailin että mihin asti sitä viitsisi ajella ja päädyin Sysmän leirintäalueeseen. Sysmä on mukava pikkukaupunki, josta löytyi ihan erityisen viihtyisä leirintäalue. Vanha puukartano toimi sisäänkirjoittautumispaikkana. Kartanon jatkeeksi oli rakennettu uusi katettu terassi.

Sysmän leirintäalueella oli hyvä terassiravintola, jossa oli nautinnollista juoda kypäräkaljat ajopäivän päätteeksi.

Alue rajautui hiekkarantaan jossa oli uimalaiturit. Täysin varustetut huoltorakennukset oli juuri rakennettu. Alue ei ollut suuren suuri, joten kaikki oli lähellä. Kaiken lisäksi hinnat olivat halpoja; telttayö maksoi 15 €.

Laitoin teltan lähelle rantaa, jotta pääsen illalla ihailemaan auringonlaskua.

Ilmakin oli kirkastunut oikein kesäiseksi eikä sadetta ollut luvassa. Laitoin teltan hiekkarannalle, joten aamu-uinnille ei ollut kuin kymmenkunta metriä.

Reittisuunnitelma 2020

Tarkoitus olisi pyöräyttää parin päivän lenkki ja yöpyä teltassa. Aiemmin oli jäänyt harmittamaan kun yöllä oli tullut makuupussissa kylmä, joten nyt meinasin hoitaa homman varman päälle ja olin ostanut talvimakuupussin joka kestää -18 astetta joten eiköhän sitä Suomen kesässä tarkene. Pussi on merkiltään Warmpeace Viking 1200.

Yritin ajoittaa reissun hyvien kelien aikaan joten siirsin vähän lähtöä kun lupaili sateita. Ensin ajattelin ajaa pikkuteitä Tuohikotin kautta Lahteen ja sitten sieltä pohjoiseen suositeltuja reittejä pitkin Jyväskylään. Olin hommannut kirjakaupasta uuden moottoripyörille suunnatun reittioppaan josta olin valmiiksi tähystellyt mukavia teitä. Siitä eteenpäin oli suunnitelma melko avoin, mutta itäkautta jotenkin koukaten takaisin kotiin. 1-2 yötä meinasin reissulla viipyä.

Toteutunut reitti ja loppupäätelmät

Matkaa tuli 1700 km.

Kilsoja tuli mittariin yhteensä 1700 km.

Tarkoituksena oli katsella länsirannikon kaupunkeja joissa en ole ennen käynyt. Rannikon kaupungeissa oli yllättävän paljon eroja. Eniten pidin Naantalista ja Nauvosta. Oletin että veneilykulttuuri on vahvaa kaikissa rannikon kaupungeissa, mutta Turusta pohjoiseen oli satamissa vain muutamia avoveneitä ja pari kalavenettä.

Yhtenä ajatuksena oli testata miten voisi reissata pienellä budjetilla. En pitänyt kirjanpitoa kuin ainoastaan yöpymisistä, mutta 10 päivän keskihinnaksi tuli 52 € per yö. Aika hyvin vaikka viimeinen yö maksoi yli satkun Helsingissä. Teltassa yövyin vain kerran koska yöt olivat melko kylmiä.

Yöpymisen tasosta ei minusta tarvinnut paljon tinkiä. Ainoastaan Turun yöpyminen oli aika heikkotasoinen. Koska olin vain yhden yön teltassa jäi teltan käyttöaste huonoksi, mutta yllättäen makuupussia ja Trangiaa tarvitsin aika paljon. Tämä johtui siitä että halvemman tasoisissa yöpaikoissa ei ollut liinavaatteita eikä aamiainen kuulunut yöpymisen hintaan. Siispä keittelin Trangialla aamupuurot huoneessa. Positiivinen puoli perhe- ja hosteltyyppisissä yöpymisissä oli se että yksinäinen matkailija sai helposti juttuseuraa iltojen ratoksi.

15.8 Helsinki-Imatra

Aamulla heräsin hyvään messuilmaan. Tarkoitus oli ajaa Lauttasaareen ja käydä Uivilla venemessuilla katsomassa mm. Marino Mustang tuulilasivenettä. Sitä on haaveiltu sopivaksi mökkiveneeksi Puumalaan.

Meni aikansa ennenkuin selvitin aamuruuhkan ja jälleen olin tyytyväinen ettei tarvinnut etsiä autolle parkkipaikkaa vaan yksinkertaisesti ajoin Ducatin messuportin lähelle ravintolan vieressä olevaan tyhjään tilaan. Messut ovat talven venemessuja pienemmät mutta on mukava katsella veneitä niiden omassa elementissään. Messuilla tallustellessa tuli mieleen että perämoottorit ovat kärsineet jonkun sortin inflaation. Eihän kukaan ilkeä laittaa veneensä perään alle sataheppaista konetta. Suurin oli 450 heppainen ja mielellään niitä saisi olla vielä pari kappaletta.

Marino Mustangin saa ihan minkävärisenä haluaa.
Hurjan näköistä meininkiä. Ja pyöri pienessä tilassa veneiden välissä.

Aikani ihmeteltyäni hyppäsin takaisin Ducatin selkään ja suunnistin Imatraa kohti. En malttanut ihmeemmin pysähdellä joten matka joutui nopsaan. Koti-ikävä vissiin.

14.8 Bromarv-Helsinki

Yöpaikka oli mielenkiintoinen; Kolme vierasvenesataman rantatorin laidalla olevaa torimyyjien myyntiaittojen yläkertaa on otettu majoituskäyttöön. Idea on hyvä mutta toteutus on jäänyt vähän huonoksi. Aitat ovat niin huteria että jos joku kolmen kämpän asukeista käänsi kylkeä aiheutti se heilahduksen koko rakennukseen. Kaikki äänet kuuluivat läpi ja portat takapihalla olivat liian jyrkät ja kapeat. Hankala kantaa tavaroita huoneeseen ja pitää olla todella varovainen kun keskellä yötä hiipsii niitä pitkin vierasvenesataman vessaan.

Aamulla heräsin sateeseen. Välillä tuli rankasti vettä, välillä paistoi aurinko. Katsoin sadetutkasta että nyt on puolen tunnin aikaikkuna ennen seuraavaa sadekuuroa. Siispä matkaan. 20 ensimmäistä kilometriä oli parasta moottoripyörätietä jota olen Suomessa ajanut. Asfaltti hyväpintainen, mutkat sopivan kiemuraisia sekä nopeusrajoitus kahdeksankymppiä. Harmi että tie oli vielä märkä, joten piti ajella melko varovasti.

Olin varannut yöpymisen Sokos Hotel Helsingistä. Hinta oli edullinen, sijainti hyvä ja pyörän sai maan alla olevaan Kluuvin parkkiin (maksoi kylläkin 34 euroa/vrk). Hissi parkkihalliin on aivan hotellin sisäänkäyntiä vastapäätä.

Matka meni hyvin ja en kastunut vaikka lähellä Helsinkiä muutama pisara tulikin. Vein ensin tavarat huoneeseen ja ajoin pyörän sitten parkkiin. Hotelli on motoristille sikäli hyvä että Ducatin saa aivan hotellin pääoven eteen vaikkakin kävelykadulle. Autolla siihen ei olisi voinut parkkeerata vaan olisi pitänyt raahata tavarat parkkihallista asti. Reitti parkkiin on hieman hankala; pitkä matka tunnelissa ja pitää olla tarkkana että päätyy oikean hissin eteen.

Majoittumisen jälkeen söin vastapäisessä hampurilaisravintolassa ja kävin päälle hörppäämässä Bulevardilla kahvit Cafe Ekberg’ssä. Minusta se on yksi parhaimmista kahviloista Helsingissä. Rauhallinen sijainti lehtipuiden alla ja sopivan herraskainen ilmapiiri. Pientä arjen luksusta.

Kahvila Ekbergin tunnelmaa Bulevardilla.
Budapest leivos maistuu kun katselee ohikäveleviä ihmisiä

Huomenna Uiville venemessuille Lauttasaareen.