Toteutunut reitti ja loppupäätelmät

Kilometrejä tuli kasaan 2778 km, josta Eijan kanssa 742 km. Lisäksi pyörän siirto rahtausta varten Imatralta Helsinkiin. Bensaa paloi 157 litraa. Keskikulutus oli yhteensä 5,7 l/100 km. Alkumatkasta kun ajettiin kahdestaan alppiserpentiinejä 6,0 ja loppumatkasta 5,5 l/100km.

Ilmat olivat hyvät sillä suurin helle hellitti kun saavuttiin Italiaan (Italiassa oli ollut yli 35 astetta, mutta putosi nyt 29-32 asteeseen). Ei satanut Eijan kanssa ajettaessa kertaakaan ja vuoristoteillä ilma oli myös kirkas. Se oli hienoa sillä näköalat olivat mahtavia. Sadehaalaria tarvitsin käytännössä vain kerran kun ajoin Münchenistä Bodenseelle.

Etukäteissuunnittelu tuli tehtyä pääosin alkupätkää silmällä pitäen mutta olisi voinut miettiä sopivia kohteita myös loppuosalle Saksasta. Nyt tuli ajettua vähän sinne mihin nenä osoittaa mikä myös on tietty mukavaa. Luxembourg oli (se mitä siitä näin) mukavasti erilainen kuin Saksa. Sellainen vehreä ranskalaistyyppinen. Voisi käydä joskus tutkimassa lisää.

Tuntui että autobaanat olivat edellisreissuihin verrattuna ruuhkaisempia vaikka ajankohta oli kokolailla sama. Paljon oli tietöitä (vaikka google muuta väittikin) mikä sai aikaan kilometritolkulla pitkiä seisovia ruuhkia vaikka vain yksi kolmesta kaistasta oli poissa.

Pyörä toimi hyvin. Pitää kuitenkin kokeilla vielä toisenlaista pienempää pleksiä ja erilaisia jousituksen säätöjä. Nyt ei voinut ajaa paljon yli 140 km tunnissa koska ilmavirta oskilloi suuremmassa nopeudessa aiheuttaen etupäähän epästabiiliutta. Osansa voi tietysti olla myös aiempaa pyörää pienemmällä painolla, suuremmalla takaboksilla sekä pystymmällä ajoasennolla. Kotona huomasin yhden takalokarin kiinnityspulteista pudonneen (oli oma vika kun en ollut käyttänyt ruuvilukitetta). Havainto myöhemmin; etupään jousituksen esijännityksen lisäys rauhoitti menoa huomattavasti.

Leave a Reply