Illalla kävin tutkailemassa Porvoon meininkiä, mutta vähän oli minusta liikaa turistivetoista. Vanhan kaupungin puurakennukset ovat kyllä Suomen hienoimpia. Kun asiakkaita riitti se näkyi myös vanhan kaupungin ravintolahinnoissa.

Aamulla syötin naviin ensin kohteeksi Emäsalon niemen pään. Matkalla bongasin poliisin tutka-auton joten olin ilmeisesti suositulla tiellä. Reitti oli mukava mutta päättyi luotsiaseman -pääsy kielletty kylttiin joten siinä ei ollut paljon näkemistä.

Sitten suuntasin Pellinkiin. Jouduin vielä lossille ennenkuin pääsin perille. Periltä löysin hyvän lounaspaikan jossa söin vaihteeksi paistettuja silakoita muikkujen sijaan. Oikein hyvältä maistui. Sain myös tankattua pyörän venelaiturilla. Oli saaren ainut ja olisi muuten hieman jännittänyt koska pyörän toimintasäde ei ole kuin 150 km ja tankki olisi ollut hyvin tyhjä ilman tankkausta.

Reititin navin kohti Kotkaa seuraten suositeltuja rantateitä.

Matkalla huomasin kyltin jossa mainostettiin pihakioskia. Perhe oli perustanut omalle pihalleen kahvikioskin, johon sitten pysähdyin kupposelle ja jäätelölle. Oli mukava juttutuokio omistajan kanssa, joka oli myös motoristeja. Kun kerroin mihin olen menossa niin hän sanoi että älä mene Kotkan leirintäalueelle vaan Haminan pitkähiekalle joka oli paljon viihtyisämpi. Sieltä sainkin varattua puhelimella perinteisen aitan.

Kävin Strömforssin ruukkialueella kun sattui matkan varrelle enkä ollut aiemmin käynyt. Sinne pitää tulla vielä Eijan kanssa uudestaan koska sattuu niin sopivasti Hki-Imatra reitille. Alueelta löytyy käsityöpajoja, museoita, ravintoloita ja kaikkea mukavaa.

Matkalla tarkistin vielä Kotkan sataman meiningit.