Aamulla oli ohjelmassa siirtyminen 8:15 laivalla Lofoottien niemimaalta manner Norjan puolelle Skutvik’iin. Lauttamatka kestää kolme tuntia. Matkalla käydään yhdellä saarella, joka pidentää aikaa.

Illalla olin laittanut sähköisen ohjauslukon päälle ja kun irroitin sen vähän huolimattomasti tuli mittaristoon virheilmoitus. Onneksi se kuitenkin kuittautui vähän ajan päästä itse pois, mutta ehti jo saada aikaan muutamaksi minuutiksi hämmennystä sillä piti ehtiä lautalle.

Skutvikin satamassa käynnistin Ducatin toiveikkaana, sillä ilma oli aurinkoinen ja lämpötila 11-14 astetta, mikä on erinomainen ajelusää.

Another day at the paradise.

Päivä osoittautui tämän reissun tähän asti parhaaksi. Maisemat olivat henkeäsalpaavia; mutkainen hyväpintainen tie poimuili vuorten välissä olevien metsäjärvien rannoilla ja syleillen jylhien vuonojen rantoja.

Kyllä tätä on ilo päästellä. Ei vaan tiedä pitäisikö ihastella maisemia vai nauttia hienosta mutkatieajosta.

Auringonpaiste valaisi lumihuippuisia vuoria ja kiilloitti märkien kallioisten vuorten rinteitä. Matka vaan ei tahtonut joutua sillä vähän väliä piti pysähtyä kuvaamaan (ajatuksena; tämä näkymä pitää näyttää kotijoukoillekin). Tuntui siltä että olen yksin jylhien maisemien kanssa sillä ainoastaan silloin tällöin tuli auto vastaan.

Kolmen jälkeen alkoi tuntua siltä että voisi katsoa yöpaikkaa. Pysähdyin Rognaniin joka on Saltdal -vuonon pohjimmainen nurkka. Sain Rognan Hotellista hyvä tarjouksen ja asettauduin taloksi.

Pojat saivat pääasiassa makrillia, mutta myös seitä, silliä ja turskaa. Jopa 4 kalaa yhdellä heitolla!

Illalla kävin seuraamassa paikallisten poikien kalastusta laiturilla. Ylös nousi makrillia, mutta myös silliä, seitä ja turskaa.