Olen jo pidempaan suunnitellut että pitäisi käydä tutustumassa Raatteen tien museoon. Nyt kun olen sen verran pohjoisessa että siellä käynti ei tee suurta mutkaa suunnistin sinne.

Raatteen tie eli Raatteen Portti sijaitsee Suomussalmella Oulun korkeudella, mutta itärajalla. Se menee neljältä kiinni, joten ajattelin lähteä heti aamusta niin ehtii paremmin. Ilma oli lämmin ja aurinkoinen joten lämpökerrastoa ei tarvinnut.

Lapin tiet ovat suoria. Vai ollaanko vielä Kainuussa?

Venäjän ja Suomen yhteistyössä tekemä muistomerkki Raatteen tiellä kaatuneille 9-15000 sotilaalle. Jokaiselle yksi kivi.

Itse Raatteen Portin näyttely osoittautui vaatimattomaksi, mutta kun ajoin Raatteen tien päähän rajapyykille siellä oli jatkosodan museo niin se olikin mielenkiintoinen. Mielenkiintoinen minulle uusi tieto oli että Neuvostoliiton sotilaat olivat pääosin Ukrainalaisia. Heidät oli pakkoliitetty armeijaan ja eivät olisi halunneet taistella Suomea vastaan. Aluksi he valloittivat puolet Puolaa ja sitten oli suunnitelma tehdä sama Suomelle. Kävi kuitenkin toisin mikä määritteli historian erilaiseksi kuin esimerkiksi Baltian mailla. Syntyi käsite “Talvisodan henki”.

Raatteen tien muistomerkki.

Museon pitäjä tuntui tietävän aiheesta runsaasti (ja oli myös kiinnostunut) sekä asekalusto oli vapaasti hypisteltävissä. Kun olin riittävästi tutkinut erilaisia muistomerkkejä oli aika katsoa yöpaikkaa. Päädyin leirintäaluemökkiin Kangasjoki Campingissä Pudasjärvellä. Se oli vaatimaton leirintäalue mökkeineen jonka reunamilla virtasi pieni joki.

Saunoin tunnelmallisessa vanhan hyvän ajan saunassa.

Pyysin lämmittämään joen varrella olevan tunnelmallisen ja perinteisen saunan. Saunan jälkeen kokkailin vielä trangialla sapuskaa mökin kuistilla. Kyllä maistui!