Niin, tänäänhän ei liikuttu mihinkään vaan tutustuttiin Berliinin ihmeisiin. Saatiin mm. tietää että Berliinissä käy vuosittain 12 miljoona turistia (sanoi opas). Kyllä niitä joka paikkaan tuntui riittävänkin. Päivä oli aurinkoinen, mutta ei liian kuuma joten oli  oikein sopiva ilma kaupunkiretkeilyyn.

Alexanderplatz:lla oli kaikenlaisia katusoittajia ja esiintyjiä.

DDR museoon oli pitkä jono.

Ensin käytiin DDR -museossa, jossa kerrottiin millaista oli elämä ennen vanhaan DDR:ssä. Ei minusta mitenkään kovin erikoista, samanlaista kuin Suomessakin 70-luvulla (no ehkä ei nyt ihan). Sitten mentiin Currywurst -museoon. Sinne olisi maksanut sisään joten jätettiin se kuitenkin väliin ja katsottiin vain kauempaa. Naureskeltiin kassan kanssa että joka asiasta sitä museo on pitänytkin tehdä. Jossain luki että Berliinissä on niin monta museota että kestäisi vuoden käydä niitä läpi.

Trabimuseosta. Ihmeellistä miten paljon eri versioita Trabista oli tehty.

Mielenkiintoisempi oli Trabi -museo. Kovin oli paljon eri versioita tehty Trabista eri käyttötarkoituksiin. Ei ollut mitään ylimääräistä Trabissa. Koneenakin vain mahdollisimman yksinkertainen kaksisylinterinen kaksitahtikone, joka olisi mahtunut vaikka kainaloon.

Tällainenkin nähtiin. Tämän polkupyörän polkemiseen tarvitaan seitsemän ihmistä.

Käytiin myös jokiristeilyllä. Risteileminen on leppoisaa hommaa, jossa näki nähtävyyksiä vesiltä käsin ja opas kertoi mm. sellaisen tärkeän asian että Merkelillä on 150 neliön konttorihuone.

Päivän lopuksi täytettiin maha saksalaisella sianpotkalla ja hapankaalilla. Kyytipoikana vehnäolut hiivoinen päivineen. Tosin Eija söi pastaa, joka tuntui muuten sulavan huonommin kuin potka! Ei ole saksalainen sika käynyt sellaista laihdutuskuuria kuin suomalainen sukulaisensa vaan silavaa on reilusti lihan ympärillä.

Saksalaista perusruokaa; Eisbein, sauerkraut und kartoffel.