Päätettiin käydä tutustumassa Puolaan. Wroclawia on kehuttu ja se oli sopivan matkan päässä joten suunnistimme sinne. Motarilla oli Puolaan menossa enemmän rekkoja kuin henkilöautoja eli hirveesti. Onneksi ei kuitenkaan juututtu ruuhkaan ja matkaa hidasti ainoastaan se että joku rekoista päätti lähteä ohitukseen ja aina tietenkin ylämäessä.

Hotelliksi valkkasimme DB Hotel Wroclawin. Se on vähän syrjempänä mutta eiköhän sitä jotenkin keskustaan pääse. Hotellin ikkunasta huomasin että vieressä on autopesula ja ajattelin käydä kysymässä mitä pesu maksaisi. Alfa oli nimittäin päässyt pahasti pölyyntymään koska joutui olemaan edellisen yön taivas’alla.

Pesu oli perusteellinen. Ensin liottimella, huuhtelu, shamppoolla, huuhtelu ja sitten kuivaus. Myös ovien välit kuurattiin.

Kun arvelin että homma on selvä niin kiilloitettiin vielä vanteet ja renkaat.

Ja koko homma kustansi 15 euroa. Hinta selvitettiin hiekkaan piirtämällä kun ei löytynyt yhteistä kieltä.

Sitten keskustaa tutkimaan. Eija tilasi taksin vanhana konkarina Boltilla joka maksoi vain viisi euroa ja oli paikalla kahdessa minuutissa. Keskustassa oli iso väljä kävelyaukio, pari komeaa kirkkoa ja muutakin nähtävää, joten kuvauskohteita riitti. Valitettavasti kävi vähän kylmä tuuli, joten piti ryhtyä etsimään ruokapaikkaa.

Käytiin syömässä paikallista ruokaa, joka oli ihan ok, mutta P ei oikein syttynyt. Jälkiruuaksi tilattiin Slivovits luumusnapsit. Ihmeteltiin että nyt on muuten vahvaa. Kysyttiin tarjoilijalta, joka sanoi että se on yleensä 55 tai 75 prosenttista. Tällä kertaa oli vain 55. Huh!

Tallattiin joen rantaan koska Wroclaw on kuuluisa kaupunkia halkovista joista sekä niitä ylittävistä silloista.