Hieman kova oli peti, mutta aamu kuitenkin koitti. Tosin vähän viieän oloisena. Päätettiin käydä tutkimassa Nikolaiviertel, jota mainostettiin sinä perinteisempänä Berliininä.

Otettiin oikein päiväliput junaan niin päästiin liikkumaan helpommin. Jonkun verran tallaamista se vaati, mutta ei liikaa vaikka tuuli olisikin voinut olla lämpimämpi. Lämmöt pyörivät päivän mittaan jossain 10-12 asteen korvissa, mutta aurinko paistoi.

Nikolaiviertelistä löytyikin oikein mukavan näköisiä ja enemmän perinteisiä, saksalaistyylisiä pikkupaikkoja. Sitten oli sellainen villin näköinen mesta nimeltä Wilde Matilde, jonka teema oli sirkus. Siellä esiintyi kuulemma pari kertaa viikossa sirkustaiteilijoita. P yritti yllyttää tarjoilijaa näyttämään miten pääsee tangolle, mutta ei se suostunut.

Kierreltiin viileän tuntuisessa kelissä ja pitihän siitä kuuluisasta TV-tornistakin ottaa kuva. Kamerassa oli päällä teleobjektiivi, joten kuvasta ei tullut ihan niin perinteinen.

Takaisin hotelliin suunnistettiin päärautatieaseman kautta. Ajateltiin että siitä vain vaihdetaan maanalaisesta lähijunaan. Ei ollutkaan niin helppoa. Asema on järkyttävän suuri. Junia liikkuu varmaan neljällä eri tasolla joka ilmansuuntaan. Vihdoin löydettiin oikea taso ja juna. Sitten viime hetkessä hypättiin pois kun huomattiin että menee väärään suuntaan. No päästiin kuitenkin perille.

Vähän huilailtiin hotskissa ja sitten lähdettiin iltapalalle. Aika läheltä löytyi italialainen Osteria Mare, jossa oli aivan mahdottoman hyvää ruokaa.