Yövyttiin Lûbeckin laitamilla Hotel 4 Jahreszeiten‘ssa, johon oli lyhyt matka satamasta. Olin varannut sen jo lähtiessä.

Aamu valkeni Saksassa pilvisenä. Yllätys kuitenkin oli että ulos mennessä oli niin lämmintä. Ei tuullut yhtään ja mittari näytti 19 astetta. Ei ollut tietoakaan sellaisesta Suomelle tyypillisestä kevätkelistä, jossa voi olla lämmintä mutta kun maa ja tuuli on viileä ja voi vaikka vilustua. Kun Suomessa oli lunta ja kuuleman mukaan vain muutama aste plussalla, on täällä kaikki vihreätä, puissa pienet lehdet ja ilma lämpimän kostea.

Laivaan ajaessa tärinäraidat irrottivat kuraisesta sisälokarista jonkun pikkukiven takapyörän jarrulevyn ja suojapellin väliin joka antoi ääntä. Käytiin sitä ihmettelemässä viereisessä Ford-liikkeessä, mutta kivi oli jo pudonnut pois. Pyysin kuitenkin tarkistamaan pyöränpulttien kireyden koska olin vasta vaihtanut kesärenkaat. Palvelu oli hyvää ja nopeaa eikä edes maksanut mitään.

Kierreltiin vähän Lyypekin keskustassa ja todettiin että kyllä Saksassa on siistiä ja paikat kunnossa. Ei edes laitakaupungin hallien pihoilla näkynyt tupakan tumppeja tai roskia. Kaikkialta paistoi huoliteltu vauraus johon suomipoika ei ole vielä tottunut.

Ajateltiin tehdä tänään vain pikkureissu ja mennä Hampurin länsipuolella olevaan pikkukaupunki Stade‘n. Päästiin matkalla jo maistelemaan Saksan autobahnoja. Nyt ymmärrän miksi saksalaiset ajavat niin kovaa täällä. Kun on hyvä auto alla, on sopiva matkanopeus helposti 170 km/h eikä se tunnu oikein missään. Alfan Giuliassa tuuli ei vielä tuossa nopeudessa humise, rengasääntä ei ole sekä ominaisuudet ovat niin hyvät kuin autossa ylipäänsä voi olla. Eli yksinkertaisesti on ilo päästellä.

Stade on nätti pieni kaupunki jonka kävelykeskustassa on ulkoilmaravintoloita joen varrella jonka yli kulkee kauniita pikkusiltoja. Yksi pohjois-Saksan vanhimmista kaupungeista. Syötiin myöhäinen lounas ja varattiin yö viereisestä Hotel am Fischmarktista. Auto piti viedä lähellä olevaan parkkitaloon.