17.8 Laachsee – Schwarzwald

Kokkailua Trangialla. Eikä ruuan laadusta tarvinnut tinkiä yhtään.

Pistin herätyksen seitsemältä pärisemään, koska tiesin että aikaa palaisi ennenkuin pääsisin liikkeelle. Aamiaisen kanssa menisi tovi samoin pakkaamisen olinhan levitellyt tavarat tehokkaasti ympäri telttaa. No sain puurot ja kahvit keitettyä sekä astiat pestyä. Kateellisena huomasin että naapuri oli jo lähdössä kun minulla oli tavarat vielä pakkaamatta. No viimein kuittasin itseni portista ulos klo 10.15. Kustannustietoisille muuten laskeskelin vähän kuluja; telttailu suihkuineen, latauksineen ja wlan –kuluineen teki kahdelta päivältä 36 ekeä. Sapuskat  juomineen kahdelta päivältä Aldista hankittuna ja Trangialla valmistettuna maksoi 15 ekeä. Puolet tosin joutui heittämään pois kun ei siellä ollut oikein yhden hengen annoksia. Tuosta puuttuu tosin lounaskeitto jonka ostin matkan päältä.

Navigaattorin käskin menemään eteläiseen Schwarzwaldiin, Titiseen rannalle. Matkaa 385 km.  Matkanopeutta sain autobahnalla pidettyä tasaisesti 130-150 km/h. Oli tosin vähän hidastuksiakin. Huomasin että varoittivat stausta (seisova jono). No vähän ajan päästä jono seisoikin. Päätin lähteä ajelemään jonojen välissä (splittaamaan).  Varovasti ajelin etten olisi sivulaukuilla irroittanut autojen peilejä (eivät varmaan olisi tykänneet). Jono oli varmaan 10 km pitkä. Säästyin arviolta ehkä  tunnin jonotukselta.

Schwarzwaldiin…

Schwartzwaldin vuoret alkoivat siintää vasemmalla. Ajattelin käyttää helppoa reittiä ja pyyhkäistä suoraan pelipaikoille Schwartzwaldin eteläosaan baanaa pitkin.

Titiseen näkymiä

Saavuin sitten Titiseelle. Johan oli turistirysä (saksalainen kaverini oli vähän varoitellut). Porukkaa oli kovasti ja hotellia hotellin vieressä. Ei kiinnostanut. Kello oli jotain 5, joten ajattelin jatkaa matkaa.

Matkalla oli yksi pieni tietyömaa, jossa oli liikennevalot. Edellä ajava BMW 1300S pyyhkäisi tyttö takana suoraan jonon ensimmäiseksi. No minä perässä. Sitten tuli vihreä valo ja ajattelin että nyt ne lähtee. Ei kuitenkaan koska oli vielä 50 rajoitus. Sitten tyttö äkkiä painautui eteenpäin, BMW:n kone rääkäisi ja hetkessä pari oli suoran päässä (yhteistyö näemmä  toimi). Minäkin yritin vähän kiihdyttää perässä mutta eihän näille paikallisille mitään mahda. Eikä ole tarvettakaan. Ajavat muuten aika kovaa.

Sitten aloin etsiä  jos tulisi vastaan joku pitsihuvila missä olisi kyltti ”bikers welcome”. Löytyihän se. Paikka oli Gasthof Pension Kreuz, Schönwald.  Ei missään kylässä vaan keskellä peltoja ja mäkiä. Sain vielä viimeisen huoneen (ja tietysti ylimmästä kerroksesta. Hiki tuli taas tavaroita kantaessa).  Eikä hintakaan ollut paha, 33 ekeä.

Majoittauduin ja menin alakertaan syömään. Paikka oli sikäli otollinen että hotelli sijaitsi hyväkuntoisen tien varressa olevassa kurvissa. Kun terassilla murkinoin oli kiva seurata ohimeneviä motoristeja (ja niitä oli paljon). Jokainen aukaisi kohdalla aina hanat auki ja tunnelmat olivat kuin moottoriradalla.Toinen toistaan makeampia pelejä. Oltiin selvästi motoristien suosikkipaikoilla.

Leave a Reply